Kultisti

Ilmestynyt Kultistissa keväällä 2014 (Ja olemme tietoisia siitä, että tämä on a) jo toinen neljäs luku, b) kirjoitettu poikkeuksellisesti toisella kotimaisella ja c) kielioppivirheiden vuoksi luultavasti likipitäen mahdoton ymmärtää natiiville suomenruostalaisellekaan. Mutta olkaa hyvä!) En kultyr är Kulturumms eget vampyren. Hen bor i skräpet och benämnar Kulturumms ansvarig person Kahvi (eftersom hon gillar på kaffe). Kultyren hade gjort till Humus dricka att te, men levande kramdjur och aggresiv mystiks person skrämde kultyr och ny kultyren flyter till Kulturummet. Det är tyst natten i Kulturummet. Kahvi sovar jättetynkt på soffa, hon hade fallat i sömn på. Plötsligt rusar kultyren till henen skåp och vackar samtidigt Kahvi. Som retligs Kahvi bankar kultyrens skåpet och ropar: "Vad fan larmar du? Skrämmä inte på oskuldsfulla studenter!" Kultyren svarar inte, Kahvi tittar darrede skåpet. Hon bankar skråpdörren igen. "Hej, hörar du mig?" Det är tyst, de...

Kultyyri potkaisi suutuspäissään kaapinoven auki. Kajahduksen kaiku vaimeni nopeasti tyhjässä siivotussa kultuhuoneessa. Hallituksen kokous oli jo päättynyt ja hallituslaiset lähteneet: kuka luennolle, kuka vessaan, kuka kotiin, kuka humukseen ryystämään kahvia. Kultuhuonevastaava oli jäänyt kultuhuoneeseen, mutta se oli jo vetänyt peiton korviin ja nukkui tyytyväisenä sohvalla. Kultyyrin mielestä se oli suurin piirtein yhtä tyhjän kanssa. Raivosta tärisevin käsin kultyyri nosti kokouksen esityslistan pöydältä ja katsoi sitä. Käsi puristui nyrkkiin ja pian kultyyri huomasi silppuavansa esityslistoja raivoisasti. Ruukkukasvi ja kahvinkeitin tärisivät nurkassa hakien turvaa toisistaan. Kuinka tämä hallitus kehtasi? Edellinenkin oli ollut vähintään yhtä paha valitessaan tuon virkaintoisen kultuhuonevastaavan tänne häärimään, mutta tämä hallitus meni jo aivan liian pitkälle. Ne halusivat muuttaa logoa. Mikä pyhäinhäväistys se olikaan! Joku oli kehdannut jopa haukkua sitä rumaksi....

Ilmestynyt Kultistissa syksyllä 2013 Kultyyri oli ehtinyt viettää kirjastossa jo viikon, armottoman koti-ikävän kourissa. Kirjasto tarjosi kyllä muutamia oivallisia lymypaikkoja vampyyrille, mutta kultyyri kaipaisi omaa kaappiaan, ja lisäksi hänen parhain teenjuontibaskerinsa oli jäänyt Kultuhuoneelle. Kuitenkaan kultyyri ei halunnut niellä ylpeyttään. Hänhän palaisi vasta, kun häntä anottaisiin. Ja vasta kun se uusi kiltahuonevastaava suostuisi muuttamaan Kultuhuoneen takaisin sellaiseksi, kuin Kultuhuoneen kuuluisikin olla:sekaiseksi ja epäjärjestelmälliseksi. Samana iltana uusi kultuhuonevastaava tulikin kirjastoon, selvästikin etsin jotakin tai jotakuta. Kultyyri ei välittänyt hänestä, vaan hautauitui Kalevan kulttuurisivojen taakse. Ikävä kyllä mokoma nousukas huomasi kultyyrin heti. Kultyyri alkaa mielessään kirota kultuhuonevastaavaa seuraavaksi viikoksi Julinian lounasajan ruokajonoihin jumiin, mutta hänen synkeät ajatuksensa keskeytyvät äkkiä. "Löysinhän sinut! Sinun täyt...

Ilmestynyt Kultistissa keväällä 2013 Kultyyri saapasteli pitkin historiatieteiden käytävää. Täysin varoittamatta kultyyrin silmiin osui mustavalkoinen logo, jossa luki ”TIIMA”. Kultyyri seisahtui niille sijoilleen. Ne partaveden tuoksuiset violetit haalarit... kultyyri ei kestänyt ajatella pidemmälle. Tämä oli aivan liian stressaava yö muutoinkin. Kultyyri kuunteli hyvin tarkkaavaisesti ja ollessaan melko varma, ettei Tiiman kiltahuoneessa ollut ketään, se kiiruhti oven ohi vilkaisematta huoneeseen. ”Humanistiaura on hyvin heikko täällä”, se sanoi itsekseen alkaen tajuta ympäristöään. Kultyyri katsahti hämmentyneesti vierasta tekstiä, jossa luki ”Olohuone”. ”Tule pois sieltä!” sihahti joku varjoista. Painaen päänsä hartioiden väliin kultyyri livahti varjoihin. ”Oletko nää ihan kaheli? Se on pedopyyrin aluetta!” kuului kiivas kuiskaus. Kultyyri vetäytyi äänen kanssa syvemmälle varjoihin. ”Siis minkä?” kultyyri sanoi katsoen pitkään mauttomaan viittaan sonnustautunutta vampyyriä, j...

Ilmestynyt Kultistissa talvella 2013 Kultyyri seurasi kaappinsa avaimenreistä uuden kultuhuonevastaavan siivoustoimia. Hän katseli järkytyneenä, kuinka kultuhuonevastaava järjestelmällisesti tuhosi kultuhuonetta puuttumalla sen täydellisen tarkoituksenmukaiseen kaaokseen. "Suorainen pyhäinhäväistys", ajatteli kultyyri. Hermostuksissaan hän puristi kätensä nyrkkiin ja mustiksi maalatut kynnet jättivät jälkiä kalpeisiin kämmeniin. Kultuhuonevastaavan hengähtäessä tyytyväisesti tuhotyönsäjälkiä katsellen, kultyyri toivoi kaappinsa perimmäisessä nurkassa heräävänsä tästä kamalasta painajaisunesta. Kultyyri tosin tiesi toiveensa olevan turha, sillä vampyyrit eivät ei nuku. Kaapin oven toisella puolella kultuhuonevastaava katsoi kelloaan. "Hitto, hälyt menee kohta päälle", hän mutisi ja heitti repun olalleen. Viimeisen tyytyväisen silmäyksen jälkeen hän sammutti valot ja sulki oven. Kultyyri uskaltautui raottamaan kaapinoveaan vasta, kun ulos kiirehtivien askelten ...

Ilmestynyt Kultistissa 2012 keväällä Ilmeisesti kukaan muu koko tiedeyhteisössä ei ollut tullut kiinnittäneeksi huomiota siihen, että kultuhuoneen pöydällä oli puolikas pullo karpalomehua. Oli ollut syksystä asti, mahdollisesti kauemminkin. En olisi välttämättä koskenut sen sisältöön enää tässä vaiheessa. Pullon ympärillä lojui hujan hajan aloitettuja teippirullia, jonninjoutavaa tutkimuskirjallisuutta sekä lajitelma ainejärjestölehtiä viime vuosikymmeneltä. Minä painoin oven hiirenhiljaa kiinni perässäni. Kenenkään satunnaisen kirjallisuuden käytävällä kulkijan ei tarvinnut nähdä, missä tilassa oleskeluhuoneemme oli. Oli myöhäinen iltapäivä joulukuussa; ne, jotka olivat aiemmin kuvitelleet lukevansa tenttiin, olivat jo aikoja sitten valuneet alakertaan kahville, eikä yläkerran käytävillä näkynyt ristin sielua. Ainejärjestön vastavalittu puheenjohtaja torkkui virttyneellä sohvalla käsi lattianrajaan hervahtaneena ja kuorsasi vienosti. Yritin olla herättämättä häntä. Min...

Kultuhuoneesta ei koskaan katoa mitään. Opiskelijat ovat kalpeita ja aikaansaamattomia. Heidän aikansa tuntuu uppoavan kuppilassa istuskeluun tai käytävillä tientukkona vetelehtimiseen ennemmin kuin kurssitöiden tekoon. Kaikille löytyy yhteinen nimittäjä: vampyyrit. Tarkkaan ottaen humanistivampyyrit, eli humpyyrit ja kultun oma vampyyri, kultyyri. Yliopisto on kuitenkin iso paikka ja humpyyrit kultyyrin ohella eivät ole ainoita sen öisiä asukkeja. Näiden yhteiselo ei ole täysin saumatonta. Miten kultyyri reagoi, kun kultuhuonevastaava päättää vaihtaa kiltahuoneen järjestystä? Mitä siluttikuvassa tapahtuu? Mitä pedobear tekee Humus-kuppilassa? Miksi yliopistolla katoaa lapsia? Entä kuka on pedopyyri? Kysymykset saavat vastaukset tässä eeppisessä tarinassa. Seuraa kultyyriä ja muita öisen lipaston asukkeja Kultistin nettisivuilla! Kultyyri yrittää ilmestyä myös säännöllisesti lehdessä.